Camera Sacra & Mala : 23.9.2011

Eilen alkoi pyhän ja pahan uudelleenmäärittely Nina Kokkisen luennolla. Aiheena oli "Pyhä ja paha ja niiden ikonografia".

Aihe oli todella mielenkiintoinen ja avasi silmiä monessa uudessa asiassa. Värien ja symbolien käyttö kuvissa ja teoksissa oli tuttu, mutta esimerkiksi satukirjoissa käytettyä menosuuntaa (vasen = pois kotoa, oikea = turvaan) en ollut ikinä miettinytkään.

Viikonlopputehtäväksemme jäi 3 kuvaa luennolla mainituilla tehokeinoilla. Mielenkiintoista nähdä millaisia kuvia ihmiset saavat aikaan.

Loppuun haiku pyhästä ja pahasta:

"Pyhä järjestys
kaoottisuuteen lipsuu
elämä päättyy"

Synttärit

"Pöytä katettu
kakku herkullisena
odottaa syöjää"

Täytin tänään 27-vuotta. Päivä meni töitä tehdessä ja herätessä aikaisin koska lapsetkin heräsivät aikaisin. Miksei synttärit voi olla samanlaisia kuin lapsena?

Aikuisuus on perseestä. Oli kivempaa lapsena kun aamupala tuotiin sänkyyn ja koko päivä oli jotenkin jännempi. Tunne oli samanlainen kuin silloin kun oli käynyt parturissa leikkamassa hiukset ja odotti että joku huomaisi koulussa. Todellisuus oli ettei kukaan huomannut tai jos huomasi, niin ei ainakaan sanonut sitä ääneen.

Vaimoni oli tehnyt minulle lahjaksi sormikkaat jotka sopivat täydellisesti valokuvaamiseen. Aikaisemmat hanskani olivatkin jo rikki.

Päivän kruunasi alla oleva kakku (lapset koristelivat) jota maisteltiin koko perheen voimin.

Myllysillan avajaiset 18.9.2011

Myllysilta avattiin eilen ja suuntasimme pyörillä (monet yrittivät turhaan löytää parkkipaikkaa Samppalinnan läheltä) nokkamme kohti Aurajokea.

Tulimme hieman liian myöhässä ja näin ihmismassan joka odotteli kuumeisesti rahan syytämistä taivaalle.

Olimme hieman myöhässä ja en saanut hyvää kuvaa ihan alkupään ilotulitteista.

Juoksimme Itäistä rantakatua pitkin lähemmäksi ilotulitusta, nopea putkenvaihto ja sitten eikun räpsimään.

Ilotulitus kesti yllättävän lyhyen aikaa mutta ihmiset olivat iloisia valoshowsta. Teatterisilta huojui uhkaavasti kun ihmismassa käveli sitä pitkin.

Tapahtuman jälkeen kävelimme pyöriämme hakemaan Samppalinnan toiselta puolelta (kuvassa esiintyvät pyörät eivät ole meidän).

Seuraavaan kertaan!

Gerberalabyrintti ja Turun päivä 18.9.2011

Turun päivä kutsui ja pyöräilimme Turun Tuomiokirkon aukiolle katsastamaan gerberalabyrintin, minkälainen se oikeasti on. Kukkia oli useampi tuhat kappaletta, ainakin siltä vaikutti. Ihmisiä oli todella paljon katsomassa kyseistä kohdetta (yksi tuli jopa hepalla).

Gerberat loistivat olemassaolollaan ja lapset juoksivat villisti labyrintiä pitkin.

Labyrintin keskellä oli viinilaseja täynnä jotakin nestettä (en halunnut mennä sörkkimään) houkuttelemassa ampiaisia paikalle. 

Keskellä oli myös sohvakokoelma, joista yksi oli jo rikottu.

Labyrintin jälkeen kävelimme Aurajokea pitkin ja bongasimme saman graffitin kuin kotimme lähellä olevassa seinässä. 

Kivetyksen keskeltä löytyy myös elämää.

Sää suosi Turun päivänä eikä syksy tunnu niin pahalta.

Kalalokki ihailee Haahkoja.

Takavasemmalta juoksi tyttö hirveää kyytiä lokkia päin säikäyttäen sen. 

Ilma oli ilmapalloja täynnä. 

NMKY-orkesteri soitti YMCA-biisin. Oli aika hauskaa kuunneltavaa.

Aurajoki Kaskensillan puolelta.

Katunäkymässä näkyy myös väriläikkiä.

Vielä pari tuntia ilotulitukseen ja toivonkin että saamme hyvät paikat kuvaukselle. Jos saan järkeviä kuvia, laitan ne tänne.

Sadepilvet

"Aurinko hohtaa
tummat pilvet itkevät
yksinäisyyttään

Lintu leijailee
tähyilee maailmaamme
ei huolen häivää."

Vanhemmuus

"Isyys tarvitsee
kärsivällisyyttä ja
leikkisän mielen"

Lapsen mielikuvitus lentää taivaan rannan tuolla puolen. Aikuiset eivät voi aina ymmärtää miten lapsen mieli toimii. Aasinsillat ovat niin hirmuiset ettei sitä voi ymmärtää.

Toivon olevani hyvä isä, kukapa nyt ei toivoisi sitä? Onko hyvä isä sitä, että tekee rahaa sen verran että perhe pärjää? Onko hyvä isä töissä koko ajan?

Raha ei ole tärkein asia, ainakaan itselleni. Itse toivon voivani tarjota lapsilleni hyvät lähtökohdat elämään. Uusi lelu ei ole lapselle tärkein asia. Tärkein asia on se että voi isän kanssa riehua ja se, että voi isälle kiukutella vapaasti. Isä rakastaa silti.

Lapsena saa olla niin pitkään kuin itse haluaa. Isälle tyttäret ovat ikuisesti prinsessoja.

Apinaorkesteri

Päivän parhaat naurut tarjosi Youtube omalaatuisella virheilmoituksellaan:

Musiikin voima

"Musiikki virtaa
sydän juoksee eteenpäin
nostan jalkaani

annan sen johtaa
tuntemattomiin teihin
en ajattele"

Musiikilla on voimakas vaikutus minuuteemme. Kuka olen? Mitä ajattelen?

Itse olen ajan saatossa huomannut musiikkimakuni monipuolistuneen. Teini-iän angstissa kuuntelin vain raskainta musiikkia, mutta nykyään kuuntelen raskaan musiikin lisäksi myös kevyempää musiikkia.

Teineillä on nykyään helpompaa olla synkistelijöitä. Se on muotia. Ei se ennen ollut. Olin muodin edelläkävijä.

Tekstiiliveistoksia

Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa on tällä hetkellä Katja Sandbergin "Tekstiiliveistoksia" -näyttely. Näyttely on avoinna 7.9. - 30.11.2011.

Kävin avajaisissa tutustumassa teoksiin ja valokuvaamassa paikan päällä. Katja ei halunnut, että julkaisen teoksia blogiini, joten tässä kuva taidekappelista:

Löydät näyttelystä lisätietoa taidekappelin kotisivuilta: http://www.taidekappeli.fi/nayttelyt.html

Taidekappeli itsekseen on jo tutustumisen arvoinen kohde, joten suunta sinne jos ilmat ovat kauniit.

Turun päivä 18.9.2011

Nyt kun Turku on kulttuuripääkaupunki tämän vuoden, luulisi Turun päivän olevan erikoisempi kuin yleensä. Myllysilta avataan ja toivotaan ettei se romahda.

Myllynsillan avajaisissa (siitä ei saa vielä ajaa) soittavat (tämän hetkisen tiedon mukaan):

 - Katri Helena
 - Negative
 - Poporn Radio
 - Tommi Läntinen
 - Kymppilinja

Ainut mikä kiinnostaa näissä avajaisissa on niiden lopetus. Pääseepähän ilotulituksen kuvaamista harjoittelemaan. 

Gerberalabyrinttiin on pakko myös päästä tutustumaan. Katja Salmen ympäristötaideteokseen pääsee harhailemaan Tuomiokirkkoaukiolla. Muistakaa käydä ennen 23.9, koska teos puretaan ja jokainen paikallaolija saa kukan.

Nähdään sunnuntaina labyrintissä ja ilotulituksessa!

Sillan alla

"Meri vie meitä
kohti tuntematonta
valo häämöttää"

Suuntasimme vaimon kanssa yöajelulle Hirvensaloon. Kuu paistoi miltei täytenä ja ajattelin että saisin hyviä kuvia kuusta, joka heijastuisi meren pinnasta.

Ajoimme sillalle ja otimme tien joka johdattaisi meidät sillan alle. Jätimme pyörät jolloin kettu tuli luoksemme. Yleensä ketut pelkäävät ihmisiä, mutta tämä kettu haistoi varmaankin harmittomuutemme. Kettu kävi kahden metrin päässä kysymässä olisiko meillä ruokaa, jonka jälkeen tepasteli pois.

Harmi kun sillan alta ei saanut kunnon kuvakulmaa kuusta, joten suuntasimme kohti sillan toista puolta. Siellä meni kunnon polku sillan ali ja sain tämän kuvan:

Polun lopussa tuli tunneli, josta sai todella hyviä kuvia. Tunnelma oli hyvä lukuunottamatta jonkun vauvaa joka itki kurjuuttaan.

Kävimme pyöräilemässä siellä täällä jonka jälkeen suuntasimme pyörämme kohti kotia. Matkalla takaisin, otin vielä pari kuvaa sillan päältä.

Matka oli hyvä, vaikkakin väsyttävä. Jutteluseura oli parasta ja liikunta teki hyvää.
Seuraavaan kertaan!

Blogi

Otin http://www.nikosblog.info -osoitteen, jonne kirjoittelen blogia englanniksi. Yritän kuitenkin kirjoitella samat jutut tännekin (suomeksi tietenkin).

Saatan laittaa jotakin extraa, kuten haiku-runoja. Ne tulevat helpommin suomeksi kuin englanniksi.

Terkuin,
Niko